Siirry pääsisältöön

Kengät, joista puhutaan

Blogin ei ole tarkoitus olla mikään vaateblogi, mutta nämä on nyt pakko esitellä. Yksi syy on se, että näillä kengillä kävellessä saa juttukavereita, mikä on mielestäni aina hauskaa. Talviaikaan useamman kerran viikossa tulee sanoja vaihdettua tuntemattomien kanssa näiden superihanien kenkien vuoksi. Tyypillisimmät fraasit ovat tietysti "vähän ihanat, mistä nuo on?" ja "onpa upeat, mistä noita saa?". Usein udellaan myös kenkien alkuperää ja mahdollista kotimaisuutta. Myös käyttöominaisuudet kiinnostavat; millaisella kelillä hyvät, paleleeko varpaita jne.

Meidän viisivuotias näppäsi kengistä ja minusta kuvan. Tästä ehkä välittyy hyvin, että en ole kauhean kuvauksellinen, mutta halusin kuitenkin yhden kuvan, jossa nämä ihanuudet ovat jalassa..


Kyseessä ovat tietenkin jo kuudetta vuotta käytössäni olevat, jämsäläisen Alhon huopatehtaan aivan ihanat, muistaakseni italialaisen suunnittelijan (?) suunnittelemat huopakengät. Ulkomainen suunnittelu sopii minulle, koska omaan epäsuomalaisen hyvin kapean ja silti pitkän jalkaterän. Kengän koko on nyt lasten syntymien jälkeen ollut 40, voi helposti kuvitella, että suomalaisista kenkäkaupoista ei juuri löydy kapeaan numeron 40 jalkaan yhtään mitään.. Ostin nämä maaseudulla sijaitsevan liikkeen kivijalkakaupasta normaaleihin ostoksiini verrattuna aika tyyriillä hinnalla, itselleni hyvin epätyypillisesti noin minuutin harkinta-ajan jälkeen. Normaalisti olen melko kitsas ostamaan itselleni mitään hinnakkaampaa ja minulla on erittäin harvoin "pakko saada" hetkiä, enemmänkin "ihanamuttaentartte" hetkiä. Mutta näihin rakastuin, ja hetkeäkään en ole katunut!

Maailman parhaat huopakengät 😍.
Plussana vielä paras käyttöominaisuus lasten kanssa; nopeus. Näihin ei tarvitse kuin astua. Mikäs sen kätevämpää lapsia viedessä kerhoon tai päiväkotiin! Lämpimyyden takia koiran voi talvi-iltana pissattaa vaikka ilman sukkia näissä kengissä. Laatu näkyy myös huovan pinnassa, se ei kuuden kävelytalven jälkeen ole mennyt miksikään vaan näyttää vieläkin samalta kuin ostaessa. Ei todellakaan tarvitse uusia kenkiä joka vuosi, joten ekologinenkin puoli näissä on.

Pieniä haittapuoliakin on. Nämä ovat pakkaskelin kengät, ja mieluusti lumisen pakkaskelin. Pohjastaan huolimatta jäällä on näillä liukasta ja loskassa nämä vetävät kosteuden läpi. Pakkasilmallakin nämä kannattaa sisälle mennessä harjata lumesta puhtaaksi, sillä kengät villaan jääneet lumikökkäreet sulavat sisällä vedeksi ja imeytyvät kosteudeksi kenkään. Kunnon pakkasilla laitan näihin villasukat, jotka estävät sukkien kastumisen ja toki myös varmistavat lämmön kenkään.

Harmi, että näiden on kohta aika siirtyä kaapin perälle seuraavan talven pakkasia odottelemaan!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

TOP3 Virpomisvitsan koristeet pääsiäisenä 2018

Joka vuosi ajattelen, että tämä vuonna tehdään vitsat ajoissa. Joka vuosi ne tehdään hiki hatussa illalla ennen virpomisaamua. Ja perinteistähän ei luovuta, joten tänään paperisilppu lentää ja EriKeeperiä löytyy jännittävistä paikoista meidän keittiössä (koska askarrellaan tässä perhekokoon suhteutettuna pienehkössä keittiössä). Höyhenet laitoin boikottiin eettisistä syistä, koska se valinta on helppo tehdä. Höyhenet on helppo jättää pois, eivätkä valmiit vitsat itke niiden perään. Sitä paitsi olen aina inhonnut niiden kiinnittämistä! Rautalankaa on lasten kanssa hankala kieputtaa, käytännössä sen teen aina minä, ja teipillä kiinnitetyt löytyvät virpomisreitiltä oksien jääden täyteen läpinäkyvää teippiä. Tänä vuonna meillä TOP 3 koristeeksi vitsoihin päätyivät: 1. Taitellut haitaramadot, tai ajankohtaisemmin karvamadot: Haitarimato tehdään liimaamalla kaksi paperisuikaletta L-kirjaimen muotoon ja sitten taittelemalla vuorotellen suikale toisen päälle. Loppuun taas tilkka li

Rusetti-piñata ja helppo rusetinsolmimisohje

Ystäväni lapsella on tyttären 5-v synttäriteemana hauskasti rusetti. Tein sankarille lahjaksi paperimassasta piñatan, jonka hajoittamisesta omat lapset ovat koko tekoprosessin ajan haaveilleet. "Äiti, saanko lyödä ton mäsäksi?" on ollut usein kysytty kysymys viikon ajan, kun tämä on eri vaiheissaan ja työvälineineen "koristanut" meidän keittiönpöytä.  Aiemmin olen tehnyt jo jutun  omien lasten lohikäärme- ja autopiñatoista . Näitä on hauska tehdä! Piñata on koristeltu ruseteilla ja kultahileellä. Sisällöksi valitsin tällä kertaa kettukarkit ja pienet vaahtokarkit. Jätin ne pusseihinsa, mutta tein pusseihin pienet raot, jotta ilma pääsee ulos ja näin sain karkkipussit pienemmästä raosta mahtumaan piñatan sisään. Tästä piñatan teko alkaa: Erikeeperiä sekoitettuna lämpimään veteen, johon kastetaan sanomalehden suikaleet. Tämän jälkeen ne liimaillaan puhalletun ilmapallon päälle. Pallo kannattaa laittaa esim. rasian päälle, jottei se liimaudu pöytään. Tein ka

Sormiruokailijan äidinmaitoiset omenapiirakat

Tätä reseptiä varten tein pari epäonnistunuttakin kokeilua, jotka nekin kyllä upposivat meidän hyvin syövän pikkuneidin suihin hyvällä ruokahalulla. En ollut kuitenkaan itse tyytyväinen koostumukseen, mutta tämä kehittely tuntui nyt tuottavan tulosta. Varmasti olisin löytänyt ihan hyvän reseptin netin syövereistäkin, sillä tuskin olen ihan ainoa sormiruokakokkailija, mutta oikeasti minulle on helpompi nopeasti ruuan tekemisen ohessa testata äkkiseltään omaa päähänpistoani, kuin paneutua tutkimaan nettiä. Vähän oudoltahan tämä näin kirjoitettuna näyttää, mutta näin se vain on 😁. Muffinsseista tuli ihanan kuohkeita ja aidon muffinssin oloisia 😍. Ohje on tietysti sokeriton ja tehty mihinkäs muuhun, kuin omaan äidinmaitooni, jota pakastimesta kovaa vauhtia koetan hyötykäyttää. Omenamuffinssit äidinmaitoon  (n. 4 kpl) Puolikas banaani 1 kananmuna 3 rkl vehnäjauhoja 3 rkl vauvan hienoa kaurapuurojauhetta 1/4 tl eli ihan pieni ripaus leivinjauhetta 3 rkl äidinmaitoa 1 rkl ö