Joka vuosi ajattelen, että tämä vuonna tehdään vitsat ajoissa. Joka vuosi ne tehdään hiki hatussa illalla ennen virpomisaamua. Ja perinteistähän ei luovuta, joten tänään paperisilppu lentää ja EriKeeperiä löytyy jännittävistä paikoista meidän keittiössä (koska askarrellaan tässä perhekokoon suhteutettuna pienehkössä keittiössä).
Höyhenet laitoin boikottiin eettisistä syistä, koska se valinta on helppo tehdä. Höyhenet on helppo jättää pois, eivätkä valmiit vitsat itke niiden perään. Sitä paitsi olen aina inhonnut niiden kiinnittämistä! Rautalankaa on lasten kanssa hankala kieputtaa, käytännössä sen teen aina minä, ja teipillä kiinnitetyt löytyvät virpomisreitiltä oksien jääden täyteen läpinäkyvää teippiä.
Tänä vuonna meillä TOP 3 koristeeksi vitsoihin päätyivät:
1. Taitellut haitaramadot, tai ajankohtaisemmin karvamadot:
2. Origami-perhoset, nämä olivat äidin juttu. Näitä olisin mielelläni taitellut ajan antaessa myöden runsain mitoin, mutta vauva vaatii huomionsa, keskimmäinen kilahtelee kun paperi ei tottele, liima kaatuu lattialle ja pian onkin taas uhkaava ruoka-aika.. Joten tein muutaman, ja ne riittää. 😂
3. Erilaiset muodot narussa on nopea tapa koristella vitsa. Muotoja leikkaa nopeiten, kun taistelee leikattavan paperin useaan kertaan. Halutessa voi piirtää muodon päälimmäiseen, ja leikata sen avulla. Itsehän siirryin suoraan leikkaamiseen...
Nyt siis vaan virpomaan! Virpomisloruna meillä käytetään tätä:
"Virvon varvon tuoreeks, terveeks,
tulevaks vuodeks,
vitsa sulle, palkka mulle."
Lisäksi virpomisetikettiin meillä kuuluu ensin kysyä, että saako virpoa ja lopuksi toivottaa hyvää pääsiäistä.
Ja suostuvat muksut pukeutumaankin. Tänä vuonna perinteinen noitajuttu vaihtui toiveeseen saada Tipu Touhukas -asu.. maltaita en halua maksaa, joten väsäsin pojille kertislautasista helposti maalaamalla Tipu Touhukas-naamarit.
Höyhenet laitoin boikottiin eettisistä syistä, koska se valinta on helppo tehdä. Höyhenet on helppo jättää pois, eivätkä valmiit vitsat itke niiden perään. Sitä paitsi olen aina inhonnut niiden kiinnittämistä! Rautalankaa on lasten kanssa hankala kieputtaa, käytännössä sen teen aina minä, ja teipillä kiinnitetyt löytyvät virpomisreitiltä oksien jääden täyteen läpinäkyvää teippiä.
Tänä vuonna meillä TOP 3 koristeeksi vitsoihin päätyivät:
1. Taitellut haitaramadot, tai ajankohtaisemmin karvamadot:
Vaikkakin meidän pojilla askarteluhommat tuppaavat edelleen jäädä äidin puuhiksi, niin näistä maskista ekaluokkalainen innostui. Kuvissa olevat ovat hänen omaa tekoaan 😊. |
2. Origami-perhoset, nämä olivat äidin juttu. Näitä olisin mielelläni taitellut ajan antaessa myöden runsain mitoin, mutta vauva vaatii huomionsa, keskimmäinen kilahtelee kun paperi ei tottele, liima kaatuu lattialle ja pian onkin taas uhkaava ruoka-aika.. Joten tein muutaman, ja ne riittää. 😂
3. Erilaiset muodot narussa on nopea tapa koristella vitsa. Muotoja leikkaa nopeiten, kun taistelee leikattavan paperin useaan kertaan. Halutessa voi piirtää muodon päälimmäiseen, ja leikata sen avulla. Itsehän siirryin suoraan leikkaamiseen...
Munanmuotoinen koriste, jonka liimasin kaksin puolin naruun. Yhteen naruun voi laittaa useamman, niin saa lisää näyttävyyttä. |
Nyt siis vaan virpomaan! Virpomisloruna meillä käytetään tätä:
"Virvon varvon tuoreeks, terveeks,
tulevaks vuodeks,
vitsa sulle, palkka mulle."
Lisäksi virpomisetikettiin meillä kuuluu ensin kysyä, että saako virpoa ja lopuksi toivottaa hyvää pääsiäistä.
Ja suostuvat muksut pukeutumaankin. Tänä vuonna perinteinen noitajuttu vaihtui toiveeseen saada Tipu Touhukas -asu.. maltaita en halua maksaa, joten väsäsin pojille kertislautasista helposti maalaamalla Tipu Touhukas-naamarit.
Kertakäyttölautaset, sakset ja peitevärejä. Tipu Touhukkaalla on myös tupsu pään päällä, ja sen asemaa toimittaa kreppipaperi, jonka reunaa vähän värjäsin oranssilla peitevärillä. |
Kommentit
Lähetä kommentti
Olisi mukavaa, jos jättäisit kommentin. :)