Siirry pääsisältöön

Tää on poplaulajan vapaapäivä... Kummalla on vapaampaa vapaapäivänä, äidillä vai poplaulajalla?

". kukaan ei tarvitse minua tänään.. " kuten Ilkka Alanko lauloi ihan vaan "jokunen " vuosi takaperin. Outoa kyllä, tämä biisi söi päässäni usein, kun olen lähdössä johonkin ihan ilman lapsia yksikseni. Jes, nyt on äidin vapaahetki, kukaan ei tarvitse minua tänään.. noh, ainakaan toviin. Vapaus, hetkellinenkin, täältä tullaan!

Kuva: genius.com


Kunkin vauvan synnyttyä olen ollut aivan päätä pahkaa rakastunut vauvaan, tuijotellut nukkuvaa pientä otusta tuhlaten näin omaa potentiaalista lepoaikaani. Ja rakastanut myös imetystä. Silti on ollut myös ehkä isoimpia vapaudentunteita maailmassa, kun olen ensi kerran päässyt jonnekin, vaikka koiran pissatukselle tai lyhyelle kauppavisiitille yksin, ilman kannettavaa tai työnneltävää seuralaista. Askel höyhenenkeveänä olen metsäpolulla NAUTTINUT siitä, että olen täysin vapaa, voin mennä mihin suuntaan haluan tai jopa rämpiä pusikossa niin päättäessäni. Kaupan hyllyllä olen valinnut tarpeettoman pitkään, otanko tomaattimurskan tölkissä vai pahvitetrassa. Tuulettunut päästäni niin että humina käy, kun joku on puhunut kaupassa kanssani vaikkapa mandariinien tuoreudesta, joku toinen aikuinen!

Vauvan kasvaessa ja alkaessa nauttimaan muualtakin kaloreitaan kuin minusta, ovat vapaahetket aina vain pidentyneet. Taaperoiässä isä pärjää jo vallan mainiosti muksujen kanssa ja äiti voi karata naisten mökkiviikonlopulle tai viikonlopuksi kylpylään. Huoletonta ja rentoa!

Kuvs: menaiset.fi

Poplaulajan vapaapäivä taitaa silti olla vapaampi kuin äidin. Ainakaan Äiti ei voi sanoa, että kukaan ei tarvitse minua tänään, kun kotoa soitellaan, että mihin ne koululaisen luistimet onkaan laitettu (katso luistinkaapista, se on neljättä vuotta peräkkäin edelleen se sama alahylly vasemmalta) tai käyttikö keskimmäinen eilen jo peliaikansa vai onko sitä vielä (plus että "äitiii, milloin tuu kotiin?"). Poplaulajan vapaapäivänä kukaan ei varmaan soita, juuri kun astut hotellin porekylpyyn shampanjalasin kanssa, että täällä oksennetaan. Ja viiden minuutin kuluttua, että nyt oksentaa seuraavakin. Silloin on äidinkin vaikea nauttia vapaastaan, ainakin tämän äidin, kun mieli tekee olla huolehtimassa perheestä ja olo on sekoitus levottomuutta, huonoa omaatuntoa ja huolta.

Yleensä ottaen on joku ihmeen sisäänrakennettu äitimäinen ominaisuus kaivata omaa aikaa ja kun sitä saa, tuntea kaipuuta perheen luo ja samalla huonoa omaatuntoa siitä, että on sieltä poissa. Reteästi vihellellen tehty lähtö muuttuu "mitähän ne nyt tekee?" -tyyppisiksi ajatuksiksi viimeistään, kun pää laskeutuu illalla hotellin pehmeään tyynyyn. Seuraavana päivänä naisten shoppailureissulta hankinnat on kaikki lapsille. Ravintolaa katselee sillä ajatuksella, toisinko lapseni tänne, tuossa puistossa ne varmaan viihtyisi hyvin! Tähän tehoaa vain järjestelmällinen järkeily: mies on hyvä isä ja pärjää hienosti, minulle tekee hyvää nauttia vapaudesta, huono omatunto on turhaa. Mieskään ei pode huonoa omaatuntoa poissaollessaan, miksi minä huolehdin ja vatvon turhaan?

Poplaulajan vapaapäivä on todennäköisesti vapaampi. Paitsi jos hänkin on äiti.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

TOP3 Virpomisvitsan koristeet pääsiäisenä 2018

Joka vuosi ajattelen, että tämä vuonna tehdään vitsat ajoissa. Joka vuosi ne tehdään hiki hatussa illalla ennen virpomisaamua. Ja perinteistähän ei luovuta, joten tänään paperisilppu lentää ja EriKeeperiä löytyy jännittävistä paikoista meidän keittiössä (koska askarrellaan tässä perhekokoon suhteutettuna pienehkössä keittiössä). Höyhenet laitoin boikottiin eettisistä syistä, koska se valinta on helppo tehdä. Höyhenet on helppo jättää pois, eivätkä valmiit vitsat itke niiden perään. Sitä paitsi olen aina inhonnut niiden kiinnittämistä! Rautalankaa on lasten kanssa hankala kieputtaa, käytännössä sen teen aina minä, ja teipillä kiinnitetyt löytyvät virpomisreitiltä oksien jääden täyteen läpinäkyvää teippiä. Tänä vuonna meillä TOP 3 koristeeksi vitsoihin päätyivät: 1. Taitellut haitaramadot, tai ajankohtaisemmin karvamadot: Haitarimato tehdään liimaamalla kaksi paperisuikaletta L-kirjaimen muotoon ja sitten taittelemalla vuorotellen suikale toisen päälle. Loppuun taas tilkka li

Rusetti-piñata ja helppo rusetinsolmimisohje

Ystäväni lapsella on tyttären 5-v synttäriteemana hauskasti rusetti. Tein sankarille lahjaksi paperimassasta piñatan, jonka hajoittamisesta omat lapset ovat koko tekoprosessin ajan haaveilleet. "Äiti, saanko lyödä ton mäsäksi?" on ollut usein kysytty kysymys viikon ajan, kun tämä on eri vaiheissaan ja työvälineineen "koristanut" meidän keittiönpöytä.  Aiemmin olen tehnyt jo jutun  omien lasten lohikäärme- ja autopiñatoista . Näitä on hauska tehdä! Piñata on koristeltu ruseteilla ja kultahileellä. Sisällöksi valitsin tällä kertaa kettukarkit ja pienet vaahtokarkit. Jätin ne pusseihinsa, mutta tein pusseihin pienet raot, jotta ilma pääsee ulos ja näin sain karkkipussit pienemmästä raosta mahtumaan piñatan sisään. Tästä piñatan teko alkaa: Erikeeperiä sekoitettuna lämpimään veteen, johon kastetaan sanomalehden suikaleet. Tämän jälkeen ne liimaillaan puhalletun ilmapallon päälle. Pallo kannattaa laittaa esim. rasian päälle, jottei se liimaudu pöytään. Tein ka

Sormiruokailijan äidinmaitoiset omenapiirakat

Tätä reseptiä varten tein pari epäonnistunuttakin kokeilua, jotka nekin kyllä upposivat meidän hyvin syövän pikkuneidin suihin hyvällä ruokahalulla. En ollut kuitenkaan itse tyytyväinen koostumukseen, mutta tämä kehittely tuntui nyt tuottavan tulosta. Varmasti olisin löytänyt ihan hyvän reseptin netin syövereistäkin, sillä tuskin olen ihan ainoa sormiruokakokkailija, mutta oikeasti minulle on helpompi nopeasti ruuan tekemisen ohessa testata äkkiseltään omaa päähänpistoani, kuin paneutua tutkimaan nettiä. Vähän oudoltahan tämä näin kirjoitettuna näyttää, mutta näin se vain on 😁. Muffinsseista tuli ihanan kuohkeita ja aidon muffinssin oloisia 😍. Ohje on tietysti sokeriton ja tehty mihinkäs muuhun, kuin omaan äidinmaitooni, jota pakastimesta kovaa vauhtia koetan hyötykäyttää. Omenamuffinssit äidinmaitoon  (n. 4 kpl) Puolikas banaani 1 kananmuna 3 rkl vehnäjauhoja 3 rkl vauvan hienoa kaurapuurojauhetta 1/4 tl eli ihan pieni ripaus leivinjauhetta 3 rkl äidinmaitoa 1 rkl ö