Tämä aihe on hyvin kaksijakoinen. Toisaalta innostun, kun puhutaan eettisemmästä ruuasta, toisaalta taas selkärangassa on juurtunut hälytyskeskus, joka ei voi sietää hyönteisiä ja ruokaa samassa lauseessa, saati samassa pöydässä. Siinäpä vasta pulma, eettisyys vastaan oma inho ja käsitys epähygieenisistä hyönteisistä, joiden vuoksi pahimmillaan myrkytetään ruokakaapit ja heitetään ruuat menemään (sormet ristiin, tätä meidän ei ole oikeasti ikinä tarvinnut tehdä).
Kuitenkin meidänkin pöytäämme eksyi, lähinnä ennakkoluulottomien lasten ansiosta, Fazerin sirkkaleipä, jossa on 70 jauhettua kotisirkkaa. Hui mikä määrä, oli ensireaktio. Kuitenkin se vastaa vain noin kolmea prosenttia leivän painosta, sinänsä ei paljon.
Tarina sai alkunsa, kun mies oli lasten kanssa Prismassa (joo, olemme kamalan kammottava Prismaperhe, jota puolustelin aiemmin blogitekstissäni (klikkaa) ). Siellä oli maisteltavana sirkkaleipää, jota lapset ennakkoluulottomasti halusivat maistaa. Meidän lapsemme ovat aina hyväsyömäisiä, joten sinänsä se ei yllätä yhtään. Kuitenkin lasten ennakkoluuloton asenne sai meidät huomaamaan, miten meillä olevat "kammot" eivät olekaan mitään sisäsyntyisiä. Mies oli niellyt suoranaisen ällötyksensä, ja niinpä sirkkaleipä päätyi meillä pöytään.
Mies ei vielä ole maistanut sirkkaleipää, ja tuntui olevan aika varma leivän kotiin kantaessaan, että minäkään en siihen koske. Toisin kävi. Tosin ensin luin tuoteselosteen tarkkaaan, ja tarkistin leivän palan lähietäisyydeltä, ettei siitä vain törrötä jalkoja, sarvia tai tuijota sirkan silmiä. Mitään ei tokikaan näkynyt, kun sirkat on käsittääkseni jauhettu. Mutta ikinä ei voi olla liian tarkka!
Mulla taitaa siis raja toistaiseksi kulkea siinä, että näkyykö niitä otokän osia. Jos öttimönkiäiset on jauhettu, voin maistaa ja leikkiä syöväni ihan normaalia tuotetta. Siksi mikään ötökkämysli ei vielä uppoa, ainakin viime näkemältä siinä oli ihan kokonaisia ötököitä. Olkoonkin, että maistaneet sanovat, että suussa niitä ei erota muusta myslistä. Ehkä tästäkin kammosta vielä joskus pääsee.
Kukaties, ehkä meidän lasten varttuessa aikuisiksi ötökät on osa normiravintoa ja perinteisten lihaeläinten tarve on pienempi. Vaikka en kielläkään, etteikö hyönteisillä voisi olla myös henkistä puolta ja jonkinlaisia kokemuksia (suhtaudun tähän avoimin mielin), peukutan silti niiden tehotuotantoa paljon ennemmin, kuin nisäkkäiden.
Sillä välin mutustelen tyytyväisenä tätä ötökkäleipää!
Kuitenkin meidänkin pöytäämme eksyi, lähinnä ennakkoluulottomien lasten ansiosta, Fazerin sirkkaleipä, jossa on 70 jauhettua kotisirkkaa. Hui mikä määrä, oli ensireaktio. Kuitenkin se vastaa vain noin kolmea prosenttia leivän painosta, sinänsä ei paljon.
Tarina sai alkunsa, kun mies oli lasten kanssa Prismassa (joo, olemme kamalan kammottava Prismaperhe, jota puolustelin aiemmin blogitekstissäni (klikkaa) ). Siellä oli maisteltavana sirkkaleipää, jota lapset ennakkoluulottomasti halusivat maistaa. Meidän lapsemme ovat aina hyväsyömäisiä, joten sinänsä se ei yllätä yhtään. Kuitenkin lasten ennakkoluuloton asenne sai meidät huomaamaan, miten meillä olevat "kammot" eivät olekaan mitään sisäsyntyisiä. Mies oli niellyt suoranaisen ällötyksensä, ja niinpä sirkkaleipä päätyi meillä pöytään.
Sirkkaleipä ei eronnut tavallisesta leivästä sitten mitenkään, erinomaista oli juustolla ja kinkulla! |
Mulla taitaa siis raja toistaiseksi kulkea siinä, että näkyykö niitä otokän osia. Jos öttimönkiäiset on jauhettu, voin maistaa ja leikkiä syöväni ihan normaalia tuotetta. Siksi mikään ötökkämysli ei vielä uppoa, ainakin viime näkemältä siinä oli ihan kokonaisia ötököitä. Olkoonkin, että maistaneet sanovat, että suussa niitä ei erota muusta myslistä. Ehkä tästäkin kammosta vielä joskus pääsee.
Kukaties, ehkä meidän lasten varttuessa aikuisiksi ötökät on osa normiravintoa ja perinteisten lihaeläinten tarve on pienempi. Vaikka en kielläkään, etteikö hyönteisillä voisi olla myös henkistä puolta ja jonkinlaisia kokemuksia (suhtaudun tähän avoimin mielin), peukutan silti niiden tehotuotantoa paljon ennemmin, kuin nisäkkäiden.
Sillä välin mutustelen tyytyväisenä tätä ötökkäleipää!
Kommentit
Lähetä kommentti
Olisi mukavaa, jos jättäisit kommentin. :)