Meillä on on ekaluokkalainen poika. Ja hän ei ole luonnostaan mikään lukija, vaikka kirjojen ääressä on aina aikaa vietetty. Miksi tämä olisi ongelma? Kaikki ei vaan pidä lukemisesta, se on tyyppikysymys. Juu, kyllä, tämä on puoli totuutta. Toiset hakeutuva kirjojen pariin kuin magneetin vetäminä, toiset karttavat kuin mato koukkua. Ja juuri viimeksi mainittujen lasten kohdalla pitäisin tärkeänä vanhempien panosta. Ja nimenomaan positiivisen kautta.
Vaikka nykyään ei aina ehkä ole korrektia puhua sukupuolista, niin lukutaidon kehittymisen kohdalla sukupuolella on merkitystä. Tai ei siis sinällään yksilötasolla sukupuolella ole mitään merkitystä (poika voi vallan mainiosti saavuttaa erinomaisen lukutaidon), mutta on todennäköisempää pojan kuin tytön kohdalla, että lukutaito jää heikkoihin kantimiin.
Lukutaitoa ei saavuteta silloin, kun lapsi "oppii lukemaan". Lukutaito alkaa kehittyä, kun lapsi tutustuu kirjaimiin ja hoksaa kirjain-äänne -vastaavuuden (esim. A-kirjain äännetään "[a]"). Jo sitä ennen vauvasta saakka lapselle on kertynyt taitoja, joita sanotaan lukivalmiuksiksi. Lukivalmiudet kehittyvät lapsen kuullessa kieltä ja rikas kielellinen vuorovaikutus kehittää lapsen lukivalmiuksia parhaiten (keskustelu, sanoittaminen, sanoilla hassuttelut, loruttelut, kirjan lukeminen jne.) (Lue lisää tästä) Lukutaito kehittyy mekaanisen ja sujuvan lukemisen kautta ymmärtävään lukemiseen, jossa siinäkin on eri tasoja (lisää tästä). Lukutaidon tulee olla aikuisena toimiva työväline elämässä.
 |
| Kuva: Pixabay.com |
Miksi lukutaito on tärkeä? Jos vaan ei ole lukijatyyppi? Tarvitseeko kaikkien olla? Meilläkään ainakaan esikoinen ei ole "lukijatyyppi", mutta jos jättäisin asian vain tuon ajatuksen varaan, kokisin, että veisin lapselta mahdollisuuden tärkeään taitoon. Juuri niitä lapsia, joita ei huvita lukea, tulisi mielestäni tukea aikuisen taholta ja houkutella sopivalla keinolla, aina kuitenkin positiivisen kautta, ei pakottaen. Mm. tässä syitä lisää, miksi lukutaito on tärkeää pääomaa:
- Lukeva nuori osaa 70000 sanaa, vähän lukeva 15000
- Lukeminen kehittää ajattelukykyä
- 10 faktaa lukemisesta; mm. ehkäisee syrjäytymistä,lukeminen edistää terveyttä
Lukemisen motivointiin on paljon keinoja. Tähän toimii mielestäni hyvin perinteinen "rastilista", koska homma on kovin yksitulkintaista; luit ja saat rastin, tai et lukenut. Meillä on alla olevan kuvan mukainen kirjahylly, ja yhteen kirjaan saa rastin viiden minuutin lukemisesta. Jos lukee putkeen kymmenen minuuttia, saa toki kaksi rastia. Hyllyssä on kirjoja noin kymmenen, ja lopussa aina välipalkintona poitsu saa euron kolikon. Sitten siirrytään uudelle hyllylle jne. Kun kaikki hyllyt on luettu, saa hän valita yhteisen tekemisen, sellaisen vähän spesiaalimman esim. HopLopin tms. Lukemisen saa valita itse, saa lukea Lego-ohjekirjaa tai satukirjaa, kunhan lukee. Useimmiten meillä valitaan lukea onnelliselle pikkuveljelle iltasatu :).
 |
| Kuvan hyllyt pitää saada täyteen rasteja, hyllyn välein luvassa "välipalkintoja" pitämässä motivaatiota yllä. |
Lisäksi käymme yhdessä kirjastossa, loruttelemme kotona (saatamme ruokapöydässä vaikka keksiä riimejä eri ruuille tms.), höpsötellään kielellä (puhutaan vaikka "i"-kieltä tai sanoja väärinpäin), luemme, pelaamme ja keskustelemme asioista. Lapsistahan on vallan hauskaa pohtia sanojen merkityksiä, esim. "hirveen hyvä" tai "turvallinen" ovat yllättävän monimerkityksellisiä ilmaisuja, kun mukana on lapsen mielikuvitus.
Vaikkei lapsestani koskaan tulisi himolukijaa (isänsäkään ei juuri lue), niin ainakin parhaat eväät on koetettu antaa. 💪
 |
| Pikkuveljen pukemishaaste, yksi kuvio täyttyy pukemisesta, toinen riisumisesta. Palkinnoksi on jo valikoitunut alareunassa häämöttävä Leo's leikkimaa. Tässäkin saa välipalkintoja, jotta motivaatio pysyy yllä. |
Kommentit
Lähetä kommentti
Olisi mukavaa, jos jättäisit kommentin. :)