Käsitöistä suurin suosikkini on aina ollut virkkaus. Pienenä virkkasin nalleja ja muita eläinhahmoja ja lahjoittelin niitä tuttaville. Mummollani on jopa vielä tallessa virkkaamani pieni nalle! Olen virkannut barbeille vaatteita, pieniä liinoja, kaulahuiveja, boleron, lapasia ja myös ennen ensimmäistä lasta ihanan valkoisen "pitsi"mekon, joka on edelleen tallessa.
Lankana oli ihan Prismasta ostettua Red Heart Soft -akryylilankaa. Vähän pohdin tuota tekokuituasiaa, mutta tää lanka on vaan niin ihanan pehmeä ja kauniin värinen, itse kun en ihan pinkistä pidä. Prisma on myös ainut kauppa, johon ehdin kaiken keskellä raahautua ostamaan yhtään mitään ilman energiaasyöviä järjestelyitä. Onneksi sielläkin on tällaisia peruslankoja hyvin tarjolla!
Ns. "hittipipoksi" tajusin tämän vasta törmättyäni nyt marraskuussa tähän käsitteeseen naamakirjan kässäpalstalla. Juurikin tällä ohjeella tehty helppo pipo on narrannut siis muitakin kuin minua tarttumaan koukkuun. Mahtavaa! Sen kässäryhmän ketjussa oli kuvia näistä pipoista, eikä kyllä voi kuin ihastella toisten taitavuutta. Omaa ei niihin kannata kyllä verrata 👀.
Ohje, alkuperäisenä löytyy Lämmin Ilo -blogista (lanka eri!):
Törmäsin jo kesällä Lämmin Ilo -blogissa helpon kuuloiseen pipoon, jonka ohjeen laitoin korvan taa. Tämä pipo on superhelppo virkattava. Toteutus sitten venyikin, kun kaiken muun säätämisen keskellä jo lankojen ostamisen muistaminen on suhteellisen hankalaa, kun kauppaan en pääse lähtemään ihan tuosta noin vain.
Tämänhän oikeasti virkkaa vaikka yhdeltä istumalta, mutta mulla meni pari viikkoa, koska joka ilta ei jaksanut lasten nukuttamisen jälkeen muuta kuin maata sohvalla aivolevolla. Virkkaamisen aloittaminen tuntui myös olevan oivallinen keino herättää vauva, huolimatta siitä, että hänet oli hetkeä aiemmin tissitainnutettu yläkertaan sängylle. Pari kertaa myös löysin virkkaukseni lankoineen kieputeltuna ympäri sohvatyynyjä ja sohvan alusia. Hyvin mystistä, koska kukaan ei ikinä myöntänyt syyllisyyttään. Meillä kuulemma on käynyt vaan rosvoja, koska rosvothan ensi sijaisesti levittelevät lankoja kattolampun kautta maton alle ja piilottavat virkkuukoukun.
Kaiken katastrofaalisen jälkeen pipo on tässä ja se on ihana! Tupsu tosin on vähän huitaisten tehty ja pari kertaa metsässä tarttunut jo puun oksiin, mutta sellaistahan elämä on ;) . Mun kärsivällisyydellä ei jaksa tehdä samaa kahteen kertaan.
 |
| Ihanan pehmoinen ensimmäinen versio 💓 |
Ns. "hittipipoksi" tajusin tämän vasta törmättyäni nyt marraskuussa tähän käsitteeseen naamakirjan kässäpalstalla. Juurikin tällä ohjeella tehty helppo pipo on narrannut siis muitakin kuin minua tarttumaan koukkuun. Mahtavaa! Sen kässäryhmän ketjussa oli kuvia näistä pipoista, eikä kyllä voi kuin ihastella toisten taitavuutta. Omaa ei niihin kannata kyllä verrata 👀.
Ohje, alkuperäisenä löytyy Lämmin Ilo -blogista (lanka eri!):
Koko: 54-56 (pienempi: vähemmän kierroksia työhön, isompi: lisää kierroksia)
Koukku: nro 5
Lanka: Red Heart Soft, 100-200g
Jokaisen ks-kerroksen ensimmäinen ks korvataan 1 kjs:lla.
1. krs: virkkaa 46 ketjusilmukkaa koukulla nro 5. Käännä työ
2. krs: virkkaa kiinteäsilmukka toiseen ketjusilmukkaan. Tee kiinteitä silmukoita rivi loppuun. Tämä on työn nurja puoli.
3. krs: virkkaa kiinteitä silmukoita edellisen kierroksen silmukoiden takareunaan. Tämä on työn oikea puoli.
4. krs: virkkaa koko rivi kiinteitä silmukoita.
Jatka kierroksia 3 ja 4, kunnes työn pituus on 47 cm.
Ompele työn päät yhteen (aloitus- ja lopetuskierros ovat vastakkain).
Ompele neulalla ja langalla toinen auki oleva pää umpeen. Pujottele lanka n. 3cm välein sisä- ja ulkopuolelle niin sulkuaukko menee tarpeeksi kiinni. Päättele lanka.
Taita pipon alareuna ylöspäin. Säädä oman mielesi mukaan niin paljon kuin haluat. Reunan voi myös ommella kevyesti kiinni pipoon.
Tee pipoon tupsu ja kiinnitä se paikoilleen.
Kommentit
Lähetä kommentti
Olisi mukavaa, jos jättäisit kommentin. :)