Löysin jo viime keväänä ihanan helpon oloisen pipon ompeluohjeen, jota tällainen täysin käsikin pystyy ainakin lähteä kokeilemaan. Hieman hidastaa tätä ompelua se, että lähin käytettävissä oleva ompelukone löytyy kätevästi 110 kilometrin päästä. Toistaiseksi oma budjetti ei anna myöten, kun haluan sitten joskus ostaa hyvän koneen, joka toimii vuosikausia ja jonka kanssa ei tarvitse ärräpäitä päästellä kun alalangat jumittaa jatkuvasti.
Pipon ohje löytyi Makamarr -blogista ja se on nopea ja helppo ( etenkin, jos se ompelukone on käden ulottuvilla, tuo ajomatka vähän hidastaa tätä omaa ompelua).
Jälleen kerran oma työskentelyni alkoi, kun olin kyläilemässä siellä ompelukoneella ja löysin sieltä kätköistä palan trikookangasta, josta äitini on joskus ommellut paidan esikoisen ollessa pieni. Kankaan alkuperää en tiedä, mutta meillä asuu junafaneja, joten tämä pupujunakangas on ihan hittituote.
|
Isoveljen päässä pipo on vähän nafti, vaikka hän itse siihen kovin ihastui. |
Pikkuveli on ehtinyt saada likatahroja uuteen pipoon, ihmekös tuo näillä koirailmoilla.. |
Käsityömessuilta ostinkin jo lisää trikoopaloja, ja tarkoitus on ommella lisääkin näitä piposia. Laitan blogiinkin vaihe vaiheelta ohjeen, kun taas pääsen ompelukoneen ääreen.
Kommentit
Lähetä kommentti
Olisi mukavaa, jos jättäisit kommentin. :)